Karilan Sukuseura
Suvun kotipesä

Kevätkirje 2015

Karilan Sukuseura ry 


Hyvät sukuseuran jäsenet

 

Keväinen tervehdys Tampereelta, koivujen vihertäessä

 

Kaksi vuotta on viivähtänyt edellisestä sukutapaamisesta. Heinäkuun 19 päivä kokoonnumme Jyväskylään sukutapaamiseen ja sukukokoukseen, joihin kutsu ja tapahtumien sisältö kuvataan tässä kirjeessä.

 

Ensin kuitenkin muutama rivi maamme yleisestä tilanteesta,

 

Suomi on tätä kirjoitettaessa vaalien jälkeisessä välitilassa. Uuden hallituksen pohja on kuitenkin jo selvillä ja sen ohjelman muodostaminen hyvässä vauhdissa. Kun luette tätä kirjettä, niin maassa toivottavasti on jo hallitus, jonka jäseniä - keitä he ovatkaan - ei ole syytä kadehtia. Toivottakaamme heille onnea ja taitoa luotsata kansakuntaamme eteenpäin, aiempaa epäluuloisemmaksi ja eripuraiseksikin muuttuneessa Euroopassa ja maailmassa.

 

Viime vuosina on opittu, että ratkaisevaa ei ole hallituksen ohjelma. Paljon tärkeämpää on hallituksen kyky tehdä ripeitä ja tarvittaessa kipeitäkin päätöksiä nopeasti ja yllättävästi muuttuvassa maailmassa.

 

Suomen aiempi vaurauden kasvu syntyi vientiteollisuudesta, muita tuotannon aloja ja tehokkaita julkisia palveluja unohtamatta. Viimeisten kymmenen vuoden sisällä on menetetty elektroniikkateollisuus ja merkittävä osa paperiteollisuutta. Vientituloja tuottavan teollisuuden palautuminen entiseen mittaan ottaa aikansa. Kansantalouden tase on epätasapainossa, jonka oikaisun aloitus ei voi enää odottaa. Tasapainon löytyminen edellyttää kulujen karsintaa myös yhteiskunnan palveluissa ja tulonsiirroissa - jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan olisi tulevaisuudessa tilaa tarvittaessa myös velkaantua.  

 

Onneksi on myös valopilkkuja, kuten Äänekosken uusi sellutehdas ja Turun telakan elpyminen saksalaisomistuksessa, mutta niitä tarvitaan huomattavasti lisää. Maaseudun isäntien into uusien peltojen raivuuseen ja metsämaan hankintaan todistaa omalta osaltaan uskoa tulevaisuuteen.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen, rahoituksen ja tuotannon uudistus on yksi esimerkki välttämättömästä uudistuksesta, jota ei ole syytä pelätä. Toivottavasti ainakin siinä päästään nopeasti liikkeelle, talvella 2014 tehdyn poliittisen linjauksen pohjalta, jota Sipilä ja Soini olivat hallituksen ohella värkkäämässä, ja josta eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi talvella 2015 selkeät jatkotyön puitteet.

 

Suomi on hyvä esimerkki poliittiseen yhteisvastuuseen ja sopimiseen perustuvasta yhteiskunnasta, jossa oppositiovoimat on otettu mukaan päättämään yhteisistä asioista. Tämä malli on opittu kuntatasolla, jossa kaikki riittävän kannatuksen vaaleissa saaneet puolueet muodostavat kunnanhallituksen. Valtakunnan tasolla kommunistit ja kansandemokraatit kesytettiin valtaan ja vastuuseen vuodesta 1966 lähtien. Saman ”kohtalon” kokivat maalaislitosta irronneiden vennamolaisten muodostama Suomen maaseudun puolue parikymmentä vuotta myöhemmin. Nyt kannattaa muistaa, että maalaisliiton jakautumisen taustalla oli Veikko Vennamo ja Urho Kekkosen välinen katkera, ja loppuun saakka sovittamaton henkilökohtainen riita. Vasta sukupolvien vaihtuminen loivensi asetelmaa. Sipilän ja Soinin yhteistyö näyttää nyt sujuvalta. Mahtaisiko aika kohta kypsyä keskustavoimien poliittiseen yhdistymiseen? Se selventäisi Suomen hajanaista poliittista kenttää merkittävästi.   

 

Sukutapaaminen ja sukukokous Jyväskylässä 19. heinäkuuta 2015

 

Päivän ohjelma


Klo 11 saapuminen Keskussairaalantie 4, Yliopiston Kampukselle, Liikuntatieteen tiedekuntaan, jossa Vuokko Kovanen esittelee Jyväskylän yliopistoa ja omaa tutkimustyötään, sekä järjestää kiertokäynnin Kampukselle ja / tai tiedekunnan laboratoriotiloihin.

Klo 12.30 Lähtö Survon Kartanoon, Siltakatu 25.Ajo-ohje:ylitä Kuokkalan silta, toisesta liikenneympyrästä käänny vasemmalle parkkiin ja kävele keltaiseen taloon mäen päälle. Siellä tapahtuu ilmoittautuminen ja ruokailun maksaminen.


Ruoan hinta 30:- ja alle 10-v 15:- 

Klo 13 ruokailu. Baari aukeaa, siellä käy ainoastaan käteismaksu.


Marinoitua vihreää salaattia vadilla( komponentit erikseen)

Hedelmäistä kanasalaattia

Papu-pekoni salaattia ja chilimajoneesia

 

Kartanon täyteläistä savulihapataa (ranskalaistyyppistä)

Maalaislohkoperunoita

Kasvispaistosta siiderivoikastiketta

 

Marjakermatäytekakkua

kahvi/ tee

 

Ruokajuomat, leivät ja levitteet

 

menu on laktoositon


Sukukokous Survon Kartanossa, Siltakatu 25. Jyväskylä

 

19.7.2015 klo 14 – 14.30

 

Sukukokouksen esityslista

 

1.   kokouksen avaus

2.   valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3.   todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4.   hyväksytään kokouksen työjärjestys

5.   esitetään seuran tilinpäätökset, vuosikertomukset ja tilintarkastajien lausunnot vuosikokouksen väliseltä ajalta

6.   päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

7.   vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo-ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksi seuraavalle toimikaudelle

8.   valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä muut jäsenet

9.   valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä seuraavaksi toimikaudeksi

10.             käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

 

Hallitus esittää sukukokoukselle sääntömuutosta, jossa luovutaan jäsenmaksujen perimisestä. Jos ehdotus hyväksytään, niin säännöistä poistetaan pykälän 3 kolmas, neljäs ja viides momentti sekä kuudennen momentin viimeinen lause. Lisäksi tulisi poistettavaksi pykälän 8 kolmas momentti.

 

Hallitus esittää lisäksi sukukokoukselle, että matkakorvausta maksetaan pitemmästä matkasta hallituksen kokoukseen tuleville.

 

Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma sekä nykyiset säännöt seuraavat tämän kirjeen liitteinä. Muut asiakirjat jaetaan kokouksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokouksen jälkeen renkaanheitto, jossa perinteiset palkinnot.

 

Arvauskilpailun aiheena on näytteille tuotavan tuolin materiaalina olevan puun iän arvioiti.

 

Palkintojen jako ja täytekakkukahvit

 

Noin klo 16 kahvin jälkeen musiikkiesitys Satu ja Arto Rantanen.

 

Ilmoittautuminen juhannukseen mennessä Merja Karilalle: merja.karila@pp.inet.fi tai

 0400-98 6425.

Ilmoita myös ruokavalio rajoitukset sekä osallistuvien lasten ikä, että osaamme hankkia oikeat palkinnot.


Muuta sattunutta ja tapahtunutta

Karilan suvun matrikkelin tekijä ja seuramme kunniajäsen Kauko Wiren täytti talvella 80 vuotta. Kauko on elänyt monivaiheisen ja värikkään elämän: merimies, taistelusukeltaja, kenkäkauppias, järjestöaktiivi, armoitettu juttumies.

Vantaan Sanomissa oli 27. maaliskuuta mukava ja paljon kertova tarina Kaukon vaiheista hänen itsensä kertomana. Lukekaa ja nauttikaa!

Tapaamisiin Jyväskylässä 19.heinäkuuta!


Alpo Karila

alpo.karila@gmail.com

+358505282317

 

 

Suomen vanhin taistelusukeltaja rakastaa tarinointia

 

Takana koko maailma. Kauko Wirénin vaimo on luvannut merkitä karttaan kaikki paikat, joissa Wirén on käynyt. – Sehän on sitten yhtä viivaa koko kartta, mies naurahtaa.

Mari Mäkinen

Tuhannen tarinan mies on kiertänyt koko maailman.

Sydän rinnassa pusertuu rusinaksi. Valtavat aallot hakkaavat laivan kylkeä, suurimmat lyövät yli. Yksi sellainen irrottaa kaikki laivan pelastusveneet. Keskellä Atlantin valtamerta kelluessaan ne näyttävät tulitikkuaskeilta.

– Silloin tunsin itseni hyvin pieneksi, Kauko Wirén muistelee vuosikymmeniä myöhemmin.

Hän ei ollut laivalla ensimmäistä kertaa, mutta tämän myrskyn veroista hän ei ollut ennen nähnyt. Normaalisti reilu viikon matka Antwerpenistä New Yorkiin venyi 28 päivän mittaiseksi. Matka päättyi onnellisesti, kuten moni muukin vielä sen jälkeen.

Myyrmäessä asuva, juuri 80 vuotta täyttänyt Kauko Wirén kävi merimiehenä yli 50 maassa. Matkoilta jäi käteen Kanadan Halifaxista hankitun fregatti-tatuoinnin lisäksi kasapäin tarinoita. Ja Wirén rakastaa niiden kertomista.

Mutta palataanpa hetkeksi aikaan ennen myrskyisiä matkoja. 20-vuotias Wirén oli jo maistanut merimiehen elämää, mutta päätti käydä armeijan alta pois. Taistelusukeltajan koulutus houkutti, siinä kun palveluksesta selvisi kahdeksalla kuukaudella. Äärimmäisen kovat valintakokeet hän selvitti yhtenä parhaimmista kovan kuntonsa ja kylmäpäisyytensä ansiosta.

Palvelusaika oli fyysisesti rankkaa: juosten mereen, juosten aamupalalle, juosten vaativasta harjoituksesta toiseen.

Tunteille ei ollut sijaa. Ei edes silloin, kun jotakin meni pahasti pieleen ja yksi sukeltajista menehtyi kesken harjoituksen. Wirén katsoi vieressä, miten pintaan tullut palvelutoveri meni tajuttomaksi.

– Pelastustoimenpiteistä huolimatta mitään ei ollut tehtävissä. Liian nopea nousu oli räjäyttänyt keuhkot.

Ei seurannut kriisipalavereita, ei tuskaisten tunteiden purkua.

– Illalla jatkoimme samaa harjoitusta samassa paikassa. Niin se vain piti tehdä, ettei tule mitään kammoa, Suomen vanhin taistelusukeltaja toteaa ja katsoo silmin, joista on hetkeksi nauru kadonnut.

Armeijan jälkeen Wirén jatkoi sukellusta ammatikseen muutaman kuukauden, mutta merenkulku vei mennessään. Merimaileja ja tarinoita tuli lisää.

Kerran keskellä Intian valtamerta henkisistä ongelmista kärsinyt työkaveri hyppäsi yllättäin mereen. Pelastettavahan mies oli, joten Wirén hyppäsi perään.

Toinen merimies lähti köyttä pitkin irrottamaan pelastusvenettä. Mies pääsi köyden päähän, mutta ei hieman pulleana jaksanut kavuta enää takasin.

– Siellä hän pomppi köyden päässä ylös alas ja kävi aina pari metriä pinnan alla kuin ongen koho. Joka kerta ylös tullessaan hän karjui kauhuissaan, sillä pelkäsi houkuttelevansa hait paikalle.

Kahdeksan vuotta seilattuaan Wirén tiesi, että messit ja mastot oli nähty. Suomessa hän ryhtyi kenkäkauppiaaksi ja viihtyi yrittäjänä eläkkeelle saakka.

80-vuotispäivästään Wirén nautti Kanarian lämmössä. Siellä on tullut käytyä jo 71 kertaa. Itse juhlat vietettiin Myyrmäen lähipubissa kuntosalikavereiden kesken.

– Penkistä nousee muuten vielä 90 kiloa, mies kehaisee ja röyhistää nauraen rintaansa.

Varsin reippaat juhlat päättyivät yhdellä putkaan ja toisella Peijakseen. Wirénin yllätti kotimatkalla tien kuoppa. Hän rämähti nokalleen asfalttiin.

Syntyi uusi tarina. Viereen pysähtyi auto, josta tarjottiin tuppoja verisen nenän pyyhkimiseen. Avun tarjoaja ilmoitti olevansa sairaanhoitaja. Wirén halusi tietää, mikä hoitaja. Saattohoitaja, kuului vastaus.

– Voi perkele, minä silloin ajattelin, Wirén puuskahtaa ja nauraa päälle.

Kauko Wirén

Syntynyt 5.3.1935 Korpilahden Moksinkylässä.

Perhe: vaimo, neljä lasta ja kolme lastenlasta. Nuorimman ja vanhimman lapsen ikäero on 35 vuotta.

Harrastaa mökkeilyä, veneilyä, ruuanlaittoa ja kuntosalia.

Työskenteli kahdeksan vuotta merimiehenä ja sen jälkeen eläkkeelle saakka kenkäkauppiaana.

Toimi 27 vuotta Vantaan Kuuloyhdistys ry:n puheenjohtajana.

On edelleen Laivaston Sukeltajakillan hallituksen jäsen.